Riihijoen Viivi fin50363/04

Viivi on luonteeltaan hyvä niin ihmisiä kuin muita koiria kohtaan, (tietysti tarhan emännyys selvitellään aika ajoin) muuten ei ole esiintynyt edes kaadoilla riitaisuuksia. Kotona sisälläkin lapset enemmälti on kavereita kuin kiusankappaleita ja leikkiä jopa vääntää niiden kanssa. Riistaviettiä Viiviltä ei puutu, yleensä jos maastossa on hirviä niin ne löytyy kyllä. Nuorena meinasi olla haukku tiukassa, löyti hirvet mutta ei tullut haukkua. Ensimmäisen jahtisyksyn yhteydessä osui tilanne jossa löytyi emä ja vasa johon Viivi muutaman haukahduksen antoi, siitä jokunen sata metriä karkkoa ja suoraan toisen koiramiehen eteen ja vasa nurin. siitä sitten Viivin haukut alkoi, ensimmäinen Viivin kunnon haukku tuli 13kk ikäisenä ja kestoa oli 6.5h ilman yhteydenottoja. Jatkossa kaikki meni hyvin muuten mutta Viivin luonne hirviä kohtaan oli "tulinen", löydöt ei kestänyt ja jos kestikin niin Viivi hoiti tylsän haukkumisen sillä että kävi hirveen kiinni ja taas meno maistui. Jokunen haukku onnistuikin mutta monasti karkaili ja vauhtia riitti joskus jopa vaaraksi saakka kun teitä yliteltiin. Viivi työskentelee hirvellä aktiivisesti "paimentaen" koko ajan eli pyörii hirveä/hirviä ympäri melkein yhtäjaksoisesti joka aiheuttaa haukkutiheyden mataluuden, 40-75krt min. Haukulle mentäessä tiheys nousee n.85krt min eli ei vaikeuta haukulle menoa. Viivi on myös osoittanut kiinnostuksen muutakin riistaa kohtaa haukkuen 2 krt ilvestä puuhun, harmina hienoon suoritukseen ei kaatoa olla saatu kun lupia ei meidän seurassa ole käytössä.  2007 syksy toi uutta intoa jahtimuotoihin kun venäjällä karhujahdissa ampusin karhua iltakytiksellä ja karhu jatkoi matkaa, Viivi perään ja haukku päälle. vaikka oli jo pimeä niin haukkua jatkui n.20min jonka jälkeen karhun "elämä" päättyi. Ehkäpä siitä johtuen Viivi hiukan rauhottui ja hirvet rupesi pysymään aina paremmin löydöissä paikallaan ja muutama hiukan parempi tuloskin syksyn mittaan kertyi. 2008 syksy alkoi taasen karhujen perässä, Kesälahdella koitimme karhutaipparia huonoin tuloksin.
Löytö ja haukkua 4-5min, Viivi ottamaan yhteyttä eikä ollut halukas menemään takaisin. Tiedossa oli jotta kyseessä olisi emo ja pentu joten ajattelin koiran luonteen pettäneen vihaisen emo karhun kanssa. Noh.. sitten oli vuorossa Lieksa ja Nurmes jossa pääsin Viivin lisäämään Raikun ja Jääkärin haukkuun ajatellen että uskaltaisi heidän opissa työskennellä.
Haukkua saatiin kuunnella n.5min jonka jälkeen karhu näkösälle vajaaseen 100m, silloin paljastui jotain mikä selitti paljon... karhu edellä, Viivi persiissä kiinni ja koko ajan yritti näykkiä kupeesta/persvilloista. Raiku ja Jääkäri turvallisesti n.20-30m perässä, ensimmäinen ajatus oli että koira tapattaa ittensä. Karkkoa 0,5km johon karhu haukkuun, siellä jokunen haukku minuutti ja Viivin tullessa ottamaan yhteyttä laitoin välittömästi linkun kiinni. Tuo tilanne toi mieleeni yhden ajatuksen, koira on liian "tulinen" edelleenkin.
Yllätys oli suuri kun pari hirvihaukku koetta käytiin alkukaudesta, molemmat löydöt jäi paikalleen ja tulostakin tuli molemmilta reissuilta omia ennätyksiä rikkoen. Tuli mieleeni rauhoittiko karhukontaktit Viivin luonnetta vai löytyisikö sieltä "tulisen riistavietin" seasta vielä hitunen hirvikoiraakin, tuo selvinnee syksyn mittaan.

Syksyn mittaan kävimme kokeita useita ja olimme Mestari ja Mestaritar otteluiden
valinnoissa..Aurassa osui täysin juoksu hirvet jotka lähti liikkeelle ilman haukahdustakaan
ja niin ollen se jatkopaikka kaatui siihen. Virolahdella Mestari ottelun valinnoissa sitten löytyikin
hyvästä matkasta ja jäi paikalleen..ulkopuolisen hälinän takia haukku katkesi ja karkkoa
tuli. Mutta viimeinen niitti oli kuitenkin hirvien uiminen joen yli joka oli riitteessä..Viivi ui
perässä ja siitä tunti niin koira oli umpijäässä ja haukku rupesi pätkimään..joten taas
meni "kuralle" ja lopputulos 79.5p. Loppusyksy menikin hirviä jahdaten ja yksi koe reissu
Elimäellä Lady haukuissa.. sekin meni minun oman päätöksen perusteella hiukan
pieleen kun koiran turvallisuutta ajatellen ammutin paikallisella seuralla vasan jotta
Viivi jäisi kaadolle. Haukku oli ihan vt.12 varressa ja vielä Lahti-Kouvola radan kupeessa.
Sitten alkoikin kuumeinen urosten valkkaaminen..ja Jakke osui siinä kilvassa 1 pallille.
Kiimaa odoteltiin sitten loppuvuosi...
se siis 2008 vuodesta.

Astutus oli tammikuun puolivälissä ja pennut syntyi maaliskuun 16pvä. 3 narttua ja 5 urosta!
Viivin ja Jaken pennut on maailmalla ja itselle jäi yksi uros Viima.
Viivin kevät siis meni lastensa hoitajana ja muutoinkin rauhallisissa merkeissä.
Kuntoa ruvettiin nostamaan heinäkuun alussa yöllisillä pitkillä lenkeillä metsäteillä
auton vieressä hölkäten pitkässä narussa. Karhujahtiin oltiinkin jo juoksukunnossa
ja intoa täynnä. Yksi karhukosketus Viivillä oli mutta haukkua kuultiin vain hetki ja sitten
juostiin..lopuksi hukka puroon ja vaihtui hirveksi. Kolmeen kokeeseen startattiin ja
2 ykköstä ja yksi hakupisteille..mutta eipä siinä alueessa hirviä sitten ollutkaan.
Hirviä metsästettiin ja kaatojakin tuli useita kun kävimme auttelemassa eri seurojen jahteja
syksyn mittaan. Villisikakin kaatui viivin haukusta ja toinen Viivin ja Alin haukusta/ajosta!
Semmoinen siis 2009 vuosi..nyt on taas uusi vuosi ja uudet kujeet..kiima onkin niilä
vaiheilla jotta astutus lähiaikoina eli taas pentujakin keväällä tulossa!
Jatkossa Viivillä ei käydä kuin "kyläkisoissa" haukuttelemassa ja keskittyä
suurimmaksi osaksi metsästykseen Viivillä, jos tämä tuleva toinen pentue
onnistuu niin mahdollisesti 2011 yksi pentue vielä.. siihen onkin jo uros valittuna! ;)